Viimeistä viedään

Viimeinen viikko töitä menossa ja syksy tulossa. Siltä ilma ainakin tällä hetkellä näyttääki: märkää ja harmaata. Aamulla paisto aurinko, mutta oli ihan vilposta. Työpaikan pikkujoulupäiväkin julkistettiin jo intrassa. Mutta asia kerrallaan. Ensin tämä viikko kunnialla loppuun ja sitten gradun kimppuun samassa lafkassa. Eli ei tässä lomailuun oo aikaa, ei ennen lokakuun kymmenettä. Mutta on se silti ihan mukavaa, että pääsee tekemään jotain uutta, olkoonkin se sitten vaikka gradu. Mutta sen jälkeen se on ohi ja sitä paitsi aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta, vaikkakin vaativalta. Epäsuoriin (ei-valmistukseen liittyviin) ostoihin minä siis jollain tavalla ilmeisesti perehdyn. Mutta siitä sitten lisää ens viikolla, kun aihe on selvillä ja sen kimppuun pitäis täysillä hyökätä.

Muuten töissä on ollu melko lepposta, kun odottelen, että saan yksiä tietoja selville ja sitä ei oikeen voi nopeuttaa.

Oltiin muuten taas mökillä viikonloppuna. Tällä kertaa Timokin oli siellä, kun pitkästä aikaa kummallakin oli vapaa viikonloppu. Pitää nauttia viimesistä kesän rippeistä! Oli siis lepposta, ainoona miinuksena, että poltin takapuoleni, ku huitasin sen kiukaaseen, yhen sortin tampio. Nyt se on vähän rikki. Mutta muuten oikein mukavaa ja lepposta ja mökkikivaa. Syötiin hyvin ja seurusteltiin ja saunottiin ja veneiltiin ja leikittiin Bobin kanssa ja niin ees päin. :) Täytyis käydä mökillä useemminki.

Voi olla, että osittain toistelen samoja asioita blogissa uudelleen, mutta sellasta se elämä on. Ajatukset ei välttämättä vaihdu ihan yhtä nopeasti kuin haluais taas uudelleen päivittää.

Niin ne vuodet vierähtää

Ja Maija on jo 23-vuotias. Piti esittelytekstiäkin sen vuoksi muuttaa. Oon kuullu kolme versiota stoorista. Naiset on parhaimmillaan:
a) 17-vuotiaina
b) 1000 viikkoisina (19 ja risat)
c) 23-vuotiaina.

Valitsen vaihtoehdon c. Tästä ei keskustella, ainakaan ennen ens vuotta.

Perjantain työpäivä oli ja meni, harvinaisen rankka, ku oli 3 palaveria, mutta selvisin kuitenkin. Aika meni sikskin vähän hitaasti, ku ootin vaan iltaa. Ja kivastihan nuo pippalot menikin :) Kuvia ei nyt oo taaskaan tarjolla, samasta syystä kuin viimeksikään. Kahtellaan sitten myöhemmin, facebookista voi kurkata alkumakua ketkä siellä on. Teemahan oli siis IHQ ja Jogella oli päällä ihq vaaleanpunainen mekko ja mulla ihq Milanosta ostettu punanen hame paksulla valkosella vyölä höystettynä. Tarjolla oli ihqua purtavaa ja ihqua vaaleanpunaista boolia. Lautasliinat oli myös ihqut valko-pinkit ja saatiin lahjaks mm. ihqut vaaleanpunaiset puutarhaflamingot ja ihqua mansikkaboolia. Jogella oli kaiken huippuna Koreasta saamansa Hello Kitty-käsituuletin. Ja paljon oli myös ihqua porukkaa paikalla :D

Lauantaiaamuna isä sai kuin saikin houkuteltua mut mökille, mikä oli ihan hyvä veto, vaikka väskäskin. Käytiin Tammisaaressa kiertelemässä kauppakatua, nukuin päikkärit, luin Villijoutsenet-kirjaa (on muuten ollu ainaki toistaseks hyvä kirja, suosittelen), leikin Bobin kanssa, kävin saunassa ja uimassa, illalla tuli porukoiden tuttavapariskunta 5-vuotiaan poikansa kanssa käymään ja grillailtiin ja saunottiin uudestaan. Tän jälkeen perjantai paino sen verta päälle, että nukahdin yläkerran sängylle, vaikka tarkotus oli vielä lukea. Paljon oli kyllä mukavampi ja rentouttavampi päivä kuin olis ollut, jos oisin kotiin jääny.

Tänään nukuttiin rauhassa semi pitkään, syötiin aamupalaa ja muut kävi veneilemässä. Lähettii kuitenki semiaikasteen pois, ku porukat halus käydä kelluvassa venenäyttelyssä ja mä vahdin täällä Bobia ja siivoilin. Miettikää, sain kuin sainkin siivottua! En täydellisesti, mutta niin, että sain imuroitua lattian. Mikä on melkoinen ihme ottaen huomioon, miltä tää vielä äsken näytti... Mitäköhän kaikkea Bobi tuolta lattialta suuhunsa sai.

Huomenna alkaaki sitte tokavika viikko töitä. Ja on vielä palkkapäivä, great! Täytyis kysellä graduaiheen perään, saas nähä... Ois kyllä melkonen helpotus saada se tuolta töistä, niin ei tarttis sitä enä miettiä.

Piiri pieni pyörii

Pieni on maailma. Se on tullut taas facebookia selatessa todettua. Ihan hassua, että jotkut tutut tuntevat toisensa, vaikka sitä ei ole ikinä tullut aatelleeksi. Esimerkiksi, että yliopistokaveri tuntee lukiokaverin kihlatun. Tai että joku Suomesta tuntee henkilön, johon oon tutustunu Sveitsissä. Jne. Ehkä se on oikeesti itsestäänselvää. Jos jonkun tutkimuksen mukaan kaikki maailman ihmiset tuntee toisensa korkeintaan viiden välikäden kautta.
Tän lisäks ihan irl tänään huvitti, kun törmäsin työpaikan henkilöstöjohtajaan, joka sano, että oli ollut 50-vuotisjuhlilla ja oli selvinny, että seurustelen sen hyvän kaveripariskunnan siskon pojan kanssa. Eli siis Timon täti ja sen mies on meijän henkilöstöpäällikön tuttuja. :)

Oon ollu laiska kirjottamaan viime aikoina. Pahoittelut. En oikeen edes tiedä miksi. Ehkä sen takia, että Timo ei oikeen tykkää, kun vietän niin paljon aikaa iltasin koneella. Ehkä myös sen takia, että töiden jälkeen haluis vähän vältellä koneella olemista. Ehkä myös sen takia, ettei ole ollut hirveesti mitään asiaa. En tiedä. KUJ-mökillä juuri puhuttiin, että sellasten ihmisten blogeja on yleensä tylsä lukea, jotka kirjottaa vaan, mitä ne on tehny, (pois lukien parhaat kaverit, joitten elämä oikeesti kiinnostaa) koska yleensä ihmisille ei tapahdu mitään hirveen mielenkiintosta. Noh, tää on just sellanen. Kirjotan kuitenkin sillä tavalla a) sen takia, etten osaa muuta b) sen takia, että kirjotan tätä enemmän itteäni kuin muita varten ja itestä on kiva muistella, mitä oon missäkin tilanteessa ajatellu ja lukea tekstiä rivien välistä. Enhän toki kirjota tänne kaikkea, mutta ite osaan tulkita tekstiäni ja tiedän, mitä oon oikeesti missäkin tilanteessa tarkottanu. Noh, ehkäpä tästä silti jollekin on iloa :)

Eli jatketaan samaan vanhaan malliin. Hih. Viime viikolla oli KUJ-mökki, kaverimökeistä viimeinen tälle kesälle. Tällä kertaa lauantaille sattui jopa aivan mahtava sää, huippua! Kuvia ei vielä ilmesty, koska kirjottelen tätä Timon koneelle, jolle ei oo vielä kuvienlatausohjelmaa asennettu. Noh, säästynpähän valituksilta, että "ei tota kuvaa ois saanu julkasta".

Töitä on jäljellä tän viikon jälkeen 2 viikkoa. Uskomatonta. Oon ollu tuolla siis 7. Se tarkottaa, että kesä on kohta ohitse. Hyvä ja huono. Haluisin kaikkea samaan aikaan. Rakastan kesää ja aurinkoa ja lämpöä ja valoa ja iloisia ihmisiä, mutta toisaalta syksyltäkin odotan paljon. Jopa gradun alottamista, vaikka tiedän, että sen kirjottaminen tulee olemaan yhtä tuskaa. Mutta lisäks tapahtuu kaikkea muuta KYH06:n rapujuhlista Katrin ja Kimmon häihin. Kaikista eniten odotan sitä, kun Martin ja Pascal tulee Suomeen ja sokerina pohjalla, totta kai: Uuden Seelannin matkaa! Jihuu! Timolla on ollu enemmän aikaa suunnitella sitä ja etelä-saaren kierros alkaa olla jo valmis. Mennään mm. sukelluskurssille, hylje/valas-bongausreissulle, kiiltomatoluolaan, koskenlaskuun jnejne... Ootan ihan simona!

Saatiin muuten synttäribileiden teema päätettyä: IHQ! :D Huomenna olen siis parhaassa iässäni ja täytän 23. Hui. Vanha olo. Tervetuloa pippaloihin, osoitteen saa puhelimitse, maililla tai facebookista. Niistä tulee best eva. Varmasti.

Mökkeilyä osa 2

Palasin juuri Lissun mökiltä, jossa oltiin sekalaisella kauppisporukalla. Sellasella, millä hengattiin melko tiiviisti ennen hallitusaikoja. Ja oli kyllä kivaa! Säätkin suosi vihdoin tänä kesänä ja saatiin otettua arskaa. Tuntuu jopa, että oon melkeen palanu tänään. Noh, tuskin ainakaan kovin pahasti.

Tältä siellä näytti:







Et voi väittää, etteikö näytä mukavalta oleilulta... Ja oli kyllä.

Kesäviikonloput menee vaan aivan liian nopeesti. Nyt on taas sunnuntai-ilta ja huomenna töitä. Ja koko kesäkin menee nopeesti, ku oon ollu jo 5 viikkoa töissä ja enää 4 jäljellä. Ai kamala. Sinänsä kiva, mutta sitten syksyllä on taas vaan pimeetä ja kylmää. Hrr. Onneks siihen on vielä aikaa. Ens viikonloppuna KUJ-möksä ja nyt just suunnitellaan mun ja Jogen synttäreitä. Onko hyviä bileteemaideoita? Elokuvat? Saattokoti? Tilli?