Puzzle

En oo tehny palapelejä moneen, moneen vuoteen. 15 vois olla suunnilleen oikea luku. Muistan, kun mulla joskus oli 1000-palainen palapeli, joka esitti maailman karttaa ja siinä oli kaiken maailman elukoita. Olin levittäny sen lattialla olevalle sängynpohjalle, mutta kärsivällisyys ei riittäny enkä ikinä saanut sitä valmiiksi. Lopulta siitä hukku joku palanenkin ja kyllästyin.

Viime kesänä kävin moikkaamassa Lauraa, joka oli juuri tekemässä palapeliä ja autoin siinä muutaman palan verran. Se oli kivaa. Ja ennen joulua kävin Satun luona, jonka seinällä oli hieno Viivi ja Wagner-palapeli tehtynä. Halusin itsekin. Vanhaan kämppään en kuitenkaan viitsinyt juuri ennen muuttoa palapeliä ostaa, koska se olis vaan ollu tiellä ja lopulta ollu pakko tuhota.

Viime viikonloppuna olin Stockalla ettimässä äitille synttärilahjaa ja päädyin leluosastolle (ihan loogista ;)) ja pelejä tutkiessani törmäsin myös palapeleihin. Päätin sitten toteuttaa teon ja ostaa itelleni Viivi ja Wagner-palapelin. Olin kattonu netistä, että Satunkin tekemä ”Pusu”-kuva oli kaikista hienoin, mutta kaupassa arvoin vielä pitkään sen ja sarjakuva-palapelin välillä. Sen sarjakuvan olemassaolosta en aiemmin tienny. Lopulta päädyin tuohon Pusu-kuvaan, koska sarjakuva ois ollu mustavalkonen ja päätin, että se vois olla liian haastava mun hermoille alottaa tämä harrastus.

Lauantaina sitten innoissani hyökkäsin haasteen kimppuun ja rakensin palapelin reunat. Ja pari muuta palaa, kunnes meillä alkoi kisastudio ja talo täyttyi kavereista. Suomijee! :)

Sunnuntaina jatkoin palapeliä herättyäni vihdoin puolenpäivän jälkeen (flunssassa täytyy levätä). Aika ihan hujahti ja yhtäkkiä kello oli kuus. Tein palapeliä siis varmaan viis tuntia eikä se hirveesti edenny. Sain kaikki helpoimmat kohdat tehtyä kuten Wagnerin silmät, Viivin paidan, Sydämen ja kaapin yläosan. Mutta vielä on noin 800 palaa varmaan jäljellä. Vihreetä ja punasta.
Saa nähdä tuleeko ikinä valmiiksi… Mutta hauska harrastus :)